The Walking dead: A Telltale Games Series (episodit 1-5)
Kun puhutaan tarinavetoisista seikkailupeleistä, on todella hankala onnistua saada pelaaja kiintymään tarinaan. Walking Dead on ehkä hienoimpia interaktiivisia tarinoita, joissa saat itse todella vaikuttaa tapahtumien kulkuun. Näin lisenssipeli kuuluukin tehdä.
Mainittakoot tässä vaiheessa että peli ei ole uskollinen samannimiselle TV-sarjalle tai sarjakuvalle. Tätä siis voi pelata ilman että on tietoinen mistään aiemmasta The Walking Dead -universumin tapahtumista.
Pelisarja kertoo joukosta ihmisiä, jotka joutuvat selviämään yllättävästä zombieinvaasiosta. Matkanteko vailla pysyvää jalansijaa ja täysin luotettavia ihmisiä ei todellakaan ole helppoa – aina kun onnistut hengähtämään hetkeksi, olet todellisuudessa vain matkalla seuraavaan konflikti. Päähenkilö Lee Everett – opettaja ja tuomittu rikollinen – sekä hänen huostaan ottama lapsi Clementine, matkaavat kohti Savannahia, jossa Clementinen vanhemmat sijaitsee ja vene, jonka turvin he voivat etsiä parempaa huomista.
Pelin tarina on ehdottomasti se, jonka vuoksi tätä peliä voi pelata. Ohjaat Lee Everettiä, jonka elämä on sitä, että koitat muiden elossa olevien ihmisten kanssa setviä erilaisia konflikteja – milloin joudut valitsemaan kahden ihmisen välillä kumman pelastat tai ketkä yhteisöstä saa ruokaa tänään. Samalla kun walkkerit laahustavat joka paikassa antamatta hetken rauhaa. Ja päätös ei koskaan ole helppo, sillä aika on rajallinen ja jokainen tekosi todella määrittää sen, miten sinua kohdellaan tulevaisuudessa ja ketä voit sanoa ystäväksi ja keitä viholliseksi. Kaksi asiaa on varmaa: kaikkia ei voi miellyttää, ja kaikki eivät tule selviämään tästä elossa.
Mutta se tarinasta (jota ei mielestäni voi hehkuttaa liikaa). Pelin ongelmat näkyvät siinä, kun alat miettiä teknistä toteutusta tarkemmin. Ohjattavuus on kömpelöä, ja kävelin lukemattomia kertoja näkymätöntä seinää vasten. Tämän lisäksi “tehtävät” joita sinun pitää tehdä koostuvat pääosin “osoita ja klikkaa” -tyylisestä puuhastelusta. Koska olen idiootti, turhauduin useaan otteeseen etsiessäni sitä oikeaa paikkaa missä minun pitää klikata tiettyä, välkkyvää kohtaa ruudussa. Ymmärrän kyllä, että tämä tekee pelistä muutakin kuin pelkän interaktiivisen tarinan, mutta ne silti tuntuivat pelkästään läpipeluuajan täytteelle. Todellisuudessa halusin vain päästä niitä eroon mahdollisimman nopeasti, että saan tietää mitä seuraavaksi tapahtuu. Myös välikohtaukset zombien kanssa oli pääosin Quicktime Eventtejä, eli paina sitä ja hakkaa tätä näppäintä mitä ruudussa käsketään välttyäksesi kuolemalta.
Mutta nämä tekniset puutteet eivät kaada peliä kasaan. Se on silti loistava teos, ja graafisesti silmää miellyttävä. Voin ilomielin sanoa, että tämä pelittää ainakin meikäpojan kohdalla, olen vieläkin henkisesti sekaisin tietyistä pelin tarinan solmukohdista. Mutta juuri niinä hetkinä kun peli heitteli tunteitasi suuntaan ja toiseen, tekivät ne tästä pelistä ehdottoman suosikkini tässä genressä.
Arvosana: 8.5
